Arvontuotto syntyy liiketoiminnan ekosysteemeissä

on

Liiketoiminnan ekosysteemi ajatus ei ole uusi. Liiketoiminnan ekosysteemi ajatuksen alullepanijana voidaan pitää James F. Moorea, 1993. Tällä digitaalisen transformaation vuosituhannella liiketoiminnan ekosysteemit ja uudet arvontuottomallit ovat mahdollista tehdä entistä paremmin ja toimivammaksi. Kysymys on tahdosta kiinni.

Liiketoimintaekosysteemi on James F. Mooren vuonna 1993 lanseeraama käsite. Mooren mukaan yrityksiä ei tulisi nähdä osana tiettyä toimialaa, vaan osana ekosysteemiä, jossa eri alojen yritykset tekevät yhteistyötä, kilpailevat ja luovat yhdessä kyvykkyyksiä uusien innovaatioiden ympärille. Liiketoimintaekosysteemi voidaan ymmärtää liiketoimintaverkostoksi, jonka toimijat tekevät yhteistyötä luodakseen toisiaan täydentävien kyvykkyyksien ja voimavarojen ja yritysten järjestelmän tuotteen tai palvelun asiakasarvon kasvattamiseksi. Lähde (Tekes, 2014)

Mihin ekosysteemit on menossa tällä vuosi tuhannella ja mitä se tarkoittaa yrityksissä, ihmisissä ja yhteiskunnissa. Suomessa tätä vasta harjoitellaan ja kulttuuri ekosysteemeissä on mielestäni vasta kehittymässä. Ekosysteemit tarvitsevat läpinäkyvät periaatteet joiden mukaan ekosysteemejä voidaan arvioida ja joiden avulla ekosysteemit voivat toimia menestyksekkäästi. Sellaiset tahot kuten Facebook, Airbnb , Google ja Apple ovat yrityksinä ekosysteemien pioneereja ja alustoja ekosysteemeille. Jokainen voi pohtia omaa yritystään tai palveluja ekosysteemien kannalta. Millainen on sinun visiosi ekosysteemistä? Ratkaisu voi vaikka olla, että toimii osana jotain ekosysteemiä ja liittyy arvoverkkoon. Tai sitten jos omaat vahvan vision uuden ekosysteemin luomisesta on sekin hyvä vaihtoehto. Suomi 100 vuotta toimisi mielestäni nyt hyvänä juhlavuotena haastaa yritykset ja yhteisöt luomaan globaaleja ekosysteemejä, alustoja joissa arvontuotto tapahtuu. Euroopan veturivaltio Saksa ja Saksalasiet yritykset panostavat industrial 4.0 kovaa vauhtia ja siinä ekosysteemiajattelu on kantavana voimana.

Ekosysteemeissä toimiminen haastaa muutokseen. Toiminta ekosysteemeissä edellyttää uudenlaista tekemistä ja avoimuutta. Liiallinen hierarkisuus ja avoimuuden puute ovat myrkkyä ekosysteemeissä. Muutoksen ytimessä on arvontuotto ja siilojen purku. Jonomainen tekeminen on aivan liian hidasta ja kankeaa sekä tuhlaa resursseja. On vain oltava tahtoa ja intohimoa tarkastella omaa tekemistä miten liiketoimintamallit ja tapatoimia ihmisen ja ympäristön näkökulmasta kannattaa uudelleen rakentaa! Ja ennen kaikkea yhdessä. Digitalisaatio on ekosysteemien mahdollistaja ja uusi ajattelutapa pelastaja.

Vuorovaikutus arvoverkostoissa ja systeemeissä korostuu ja perinteinen yhdensuuntainen niukka viestittäminen tai hitaat kanavat (esim. email, ilmoitustaulu intranetit tms.) eivät enää riitä. Tarvitaan teknologiaa ja ”mobiileilla” työtiloilla on valtaisa merkitys työn tekemisen helpottamisessa ja ylipäätään toimimisessa arvoverkostoissa ja ekosysteemeissä. Vuorovaikutus on enemmän kuin viestintää kanavissa. Vuorovaikutuksessa on keskeisenä taitona kuunteleminen ja kuulluksi tai ymmärretyksi tuleminen. Ajattelu- ja toimintatapoihin kannattaa meidän kaikkien kiinnittää huomiota. Yhdessä tekemällä on muutos sekä tavoitteet mahdollista saavuttaa.

Tieto ei ole enää valtaa, vaan tieto on kaikkien saatavilla. Valta syntyy tiedon jalostamisen taidoista!

Osallistaminen – co-creation

Ekosysteemeissä yksi kantava teema on alustatalous, jonka päällä arvontuotto tapahtuu. Ketterät kehitysmenetelmät eivät ole sattumaa, vaan kuvastavat aikaa, jota elämme ja mihin suuntaan maailma on menossa. Lean filosofiat ja eri kehitysmetodit kuten ongelma, asiakas- ja käyttäjälähtöiset suunnittelumenetelmät ovat vastausta aikamme ja vaatimustemme (merkitys ja arvot) mukaisiin toimintamalleihin. Näissä design, liiketoiminta ja teknologia tekevät yhdessä ja yhtäaikaisesti työtä, yhteistä päämäärää kohti. Paremmin ja resurssiviisaammin! Ketterät kehitysmenetelmät eivät tarkoita sitä, että asiat tehdään kiireellä hutiloiden. Ketterissä kehitysmenetelmissä dokumentaatio ja testaaminen on jatkuvaa ja sitä tehdään heti alussa. Tekeminen kannattaa perustaa mittaamiseen ja dataan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *